Opi, mitä vaaditaan tapahtuman striimaukseen ja mitä se tarkoittaa muun muassa laitteiston ja henkilöstön osalta.
30.3.2024
Jos olet järjestämässä tapahtumaa ja pohdit, voisiko tapahtumasta saada vielä enemmän irti tekemällä siitä striimauksen, vastaus tähän on luultavimmin “kyllä”. Tapahtuman striimauksessa on kuitenkin monia liikkuvia osia, jotka saattavat tuntua liian vaikeilta jo tapahtuman järjestämisen jo muutenkin ollessa stressaavaa.
Käymme tässä artikkelissa läpi tapahtuman striimausta ja sen vaatimuksia varsinkin teknisestä näkökulmasta. Huomaa, että artikkelissa on otettu huomioon vaatimuksia kaikenlaisille tapahtumille ja vaatimukset poikkeavat esim. täysin julkisissa striimauksissa.
Ennen kuin lähdetään miettimään vaatimuksia sen pidemmälle, tulisi miettiä ylipäätään tavoite striimauksen tekemiselle. Striimaus on ollut viime vuosina hittisana - mutta fakta on se, että kaikissa tapahtumissa striimaus ei vain ole oikea valinta. Tämä on vaikea myöntää näin livestream-ammattilaisena, mutta toisaalta aina on parempi, jos striimauksen myötä myös tapahtuman järjestäjä kokee saaneensa jotakin arvokasta, eikä jotain mikä ei tarjonnut lisäarvoa tapahtumaan.
Yleensä tapahtuma striimataan seuraavista syistä:
Monia muitakin syitä löytyy, ja varsinkin tallenteen myötä voidaan laajentaa striimauksen tuomaa hyötyä. Päällimmäisenä ajatuksena kuitenkin on se, että tavoitteen tulee olla selvillä hyvissä ajoin. Ja usein se toki onkin.
Kun järjestetään hybriditapahtuma kahdelle yleisölle (etänä ja paikan päällä), on ilmoittautumisprosessin otettava tämä huomioon. Minimissään tulisi tietää, ketkä ilmoittautuneista ovat tulossa paikan päälle ja ketkä osallistuvat etänä.
Kun tiedetään tämä, on myös kutsuprosessi erilainen. Paikan päällä oleville saatetaan esimerkiksi lähettää virtuaalinen tapahtuman lippu, kun taas etänä olevat katsojat tulisi saattaa erilaisen prosessin läpi. Etäosallistujille olisi hyvä laittaa katselulinkki paikan päällä käyvän lipun sijaan.
Striimaukseen käytettävä alusta määrittyy vahvasti tapahtuman luonteen ja tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi tiedotustilaisuuteen ei välttämättä ole perusteltua luoda brändättyä katselusivua, vaan Youtube voi toimia vallan mainiosti. Huomaa, että alustoja voi myös yhdistellä, jos halutaan esim. käyttää tallennetta erilaisessa ympäristössä vaikkapa organisaatiossa käytettävien ohjelmistojen takia.
Striimausalustan valintaan vaikuttavat mm. seuraavat seikat:
Jos tapahtuma on julkinen, esim. tiedotustilaisuus tai koko kansalle striimattava konsertti, kannattaa hyödyntää orgaaninen näkyvyys ja käyttää julkista palvelua, kuten Youtubea tai Facebookia. Näiden palveluiden hyödyt loppuvat kuitenkin siinä vaiheessa, kun tapahtumassa on salassapidettävää tietoa tai osallistumisesta on pyydetty maksu. Tällaisessa tapauksessa tarvitaan alusta, jolla pystytään rajaamaan käyttöoikeus tietylle joukolle.
Monessa tapahtumassa on perusteltua pitää katsojien kokemus yksisuuntaisena, tarkoittaen sitä, että katsojat eivät voi avata kameraa tai mikrofonia. Ajatus kuulostaa paperilla kauniilta, mutta varsinkin isommassa tapahtumassa tämä tuottaa yleensä vain ongelmia, ei niinkään huomattavaa lisäarvoa. Osallistavuus on kuitenkin mahdollista mm. chatin, äänestysten ja virtuaaliaplodien kautta.
Pienemmässä tapahtumassa, kuten kokouksessa, voi olla hyvinkin perusteltua hyödyntää kaksisuuntaista alustapalvelua, kuten Teamsia. Tällöin keskustelu käy luonnollisemmin ja alusta on myös lähes kaikille tuttu. Miinuksena tällaisessa ns. “kokousalustassa” on huonompi laatu kuin yhdensuuntaisissa alustoissa ja kustomoinnin olemattomuus.
Alustan kustomointi ja brändäys saattaa kuulostaa hassulta - onhan tapahtuman arvo kuitenkin itse sisällössä. Kustomointi luo tiettyä kuvaa tapahtumasta, samalla tavalla kuin vaikkapa tietynlainen, brändiin istuva värimaailma tapahtumapaikalla.
Kun katsoja astuu alustalle, jossa on värimaailma, logot ja graafiset elementit viimeisen päälle, luodaan jo ensiaskeleista tietynlaista kuvaa järjestäjästä katsojalle. Se, onko tämä arvokasta ihan jokaiselle tapahtumalle, täytyy painottaa - jälleen kerran - tapahtuman tavoitteiden kautta.
Monella alustalla (kuten Youtube ja Vimeo) syntyy ongelmia heti, jos tapahtumassa soitetaan tekijänoikeutettua musiikkia tai muuta sisältöä. Tällöin lähetys useimmiten katkeaa kesken kaiken.
Tämä on toki ihan perusteltua silloin, kun luvat eivät ole kunnossa, mutta useimmiten tapahtumanjärjestäjällä on luvat musiikin soittamiseen niin paikan päällä kuin striimissä. Striimin katkeaminen tästä syystä on kuitenkin turha riski, jonka takia moni tapahtumanjärjestäjä valitsee alustan, joka tukee myös tekijänoikeutettua sisältöä.
Tapahtuman striimaukseen tarvitaan kaikenlaista härveliä lähtien kameroista kaapeleihin ja itse striimin lähettävään enkooderiin. Olisi myös hyvä, jos striimissä kuuluisi ääni ja lavalla tapahtuvasta esittäjästä näkisi enemmän kuin vain ääriviivat - eli valoakin olisi hyvä olla.
Striimaukseen tarvitaan lähes aina kamera, tämä lienee itsestäänselvää. Ammattimaisessa striimauksessa kameralta haetaan usein moottoroitua zoomia sekä ammattimaisia liitäntöjä, kuten XLR- ja SDI-liitäntöjä.
Enkooderi on se laite, joka lähettää striimin nettiin, ilman enkooderia sisältöä ei saada kameraa pidemmälle. Enkooderissa usein rakennetaan myös muu lähetyksen ulkoasu, kuten näkymä, jossa näkyy puhuja ja esityskalvot samaan aikaan.
Enkoodereita on sekä laitteisto- kuin sovelluspohjaisia. Sovellukseen perustuvia enkoodereita ovat esimerkiksi vMix ja Wirecast, kun taas laitteistopohjaista enkooderia edustaa esimerkiksi LiveU.
Enkooderiin syötetään kuva joko sen sisäänrakennetuilla liitännöillä tai erillisessä kaappauskortilla.
Kun lähetyksessä käytetään useampaa kameraa, tulee kameroiden ja enkooderin välissä olla kuvamikseri, jolla vaihdetaan kamerakuvaa. Tämä ei ole pakollinen laite yhden kameran striimauksissa, mutta sitä tarvitaan usean kuvakulman toteutuksissa.
Tämä on yleensä se vaihe, jossa monella (myös streaming-toimittajalla) menee sormi suuhun: kun tapahtuma on tarpeeksi iso ja striimauksesta halutaan oikeasti laadukas, ei voida turvautua mihin tahansa nurkkaan heitettyyn mikrofoniin, vaan tarvitaan ammattimaista äänilaitteistoa. Mikrofoneja, äänimikseriä, antenneja, äänentoistoa.
Äänimikserin ulostulo kytketään toteutuksesta ja laitteistosta riippuen joko suoraan enkooderiin, kuvamikseriin tai kameraan XLR-liitännällä.
Kun teknisen toteutuksen koko laajenee tähän malliin, myös vaihtoehtoiskustannus sille, että tekniikka ei toimikaan, on suuri, jolloin ulkoisen striimauspalvelun käyttö on suositeltavaa.
Striimauksen toimivuuteen tarvitaan toki vielä kaikkea sellaista, jota ei tule heti ajatelleeksi: kaapeleita, adaptereita, signaalimuuntimia, valoja ja muuta pientä kilkettä, joiden tarve riippuu vahvasti siitä, miten suurta teknistä kokonaisuutta tehdään.
Kerrostalokaan ei rakennu ilman ahkeria rakennustyöntekijöitä, eikä striimistäkään tule oikein mitään, jos sitä ei ole tekemässä osaavaa henkilöstöä. Kaikista kevyimmissä striimauksissa henkilöstöä tarvitaan vain yksi henkilö, mutta useimmissa tilanteissa striimiä on tekemässä ainakin kaksi henkilöä.
Striimauksessa saattaa olla seuraavia toimenkuvia (ja isoissa tuotannoissa paljon enemmän). Usein sama henkilö saattaa hoitaa useamman tontin, riippuen tapahtuman luonteesta ja siitä, miten laaja tekninen toteutus on.
Streaming-asiantuntija operoi aiemmin mainittua enkooderia ja huolehtii siitä, mitä striimissä kulloinkin näkyy.
Yhtä kameraa kohden saattaa olla yksi kuvaaja, tai yksi henkilö voi operoida useampaa kameraa. Tällainen tapaus olisi esimerkiksi tekninen toteutus, jossa käytössä on ns. robottikameroita. Nämä ovat niitä, joita on esimerkiksi Big Brotherin katossa kymmenittäin ja näitä voi yksi henkilö ohjata jopa kymmeniä samanaikaisesti.
Kuvamiksaaja päättää, mikä kamera näkyy kulloinkin striimissä. Kuvamiksaajan rooli yhdistyy pienemmissä tuotannoissa usein myös ohjaajan rooliin, jolloin kuvamiksaajan tehtävä on kommunikoida kameraoperaattoreille, mikä kamera näkyy kulloinkin lähetyksessä ja mitä tulee milloinkin kuvata.
Kun mikrofoneja on käytössä useita, äänistä vastaa erillinen ääniteknikko, joka pitää huolen siitä, mitä kuuluu (ja miten) niin salissa kuin striimissä.
Tapahtumassa on lähes aina erilaisia esitysmateriaaleja, kuten esityskalvoja, videoita ja grafiikkaa. Jos näitä on paljon ja erilaisia, usein tapahtumassa on mukana erillinen esitysteknikko, joka vastaa pelkästään siitä, että oikea esitysmateriaali näkyy juuri silloin, kuin pitääkin.
Kuten missä tahansa professiossa, ongelmia tulee aina eteen: netti saattaa katketa, mikrofonitaajuuksille tulee ylimääräistä liikettä, jokin laite menee rikki. Tapahtumassa kaikista tärkeintä on se, että yleisö ei huomaa mitään tapahtuneen.
Striimausta itse tehtäessä parhaiten voi varautua siten, että testaa kaiken etukäteen mahdollisimman hyvin ja stressitestaa laitteistoa - ja samalla itseään. Mitä tapahtuu, kun vetäisen nettipiuhan irti tai miten toimitaan, kun kameran kuva ei tulekaan lähetykseen normaalisti?
Ammattimainen tuotantokumppani on varautunut moniin ongelmiin jo etukäteen, vaikka niitä ei ikinä tapahtuisikaan. Monesti yleisö ei huomaa mitään, vaikka netti kaatuisi tapahtumapaikalla tai mikrofoni menisi rikki.
Jos olet tilanteessa, jossa haluat saada tapahtuman striimatuksi miettimättä kaikkia näitä osa-alueita, tutustu avaimet käteen -striimauspalveluumme tästä.
Varaa aika ammattilaisemme kanssa, niin kehitellään teille täydellinen kokonaisuus.
hello@nextlive.fi+358 40 416 5225
Tilaa uutiskirjeemme
Next Live, part of Enchant Oy
Y-tunnus 3309336-2
